Urakkasopimuksen muoto

Form of the contractUrakkasopimusten tekeminen on taitolaji. Kokematon talonrakentaja voi joutua helposti kokeneiden urakoitsijoiden vietäväksi, joten perustiedot rakentamisen tai muun rakennusurakan eri vaiheista kannattaa olla hallussa ennen projektin tilaamista.

“Sopimus työurakasta” kuuluu yksityisoikeudelliseen sopimustyyppiin, jossa urakoitsija eli toinen sopijapuoli sitoutuu saattamaan valmiiksi sovitun rakennuksen tai projektin toiselle osapuolelle eli tilaajalle. Työnantajavelvoitteista huolehtiminen kuuluu urakoitsijalle, mikäli kysymys on kokonaisurakasta. Samoin vakuutukset koskevat yleensä sitä tahoa, jolla on kustannusriski ja vastuu koko projektista. Osaurakan ollessa kyseessä kaikki vastuu säilyy koko ajan tilaajalla. Vakuutusten ja muiden vastuukysymysten asema kannattaa pohtia jokaisessa projektissa tarkasti. Rakennusluvat ja muut maankäyttöön ja korjausrakentamiseen liittyvät luvat ja hakemukset kuuluvat joka tapauksessa tontin tai rakennuksen omistajalle eli tilaajalle. Kuntien ja kaupunkien sivuilta löytyy usein ohjeita rakennusurakoiden teettäjille siitä, mihin tahoihin kuuluu olla yhteydessä jo remontin tai rakentamisen suunnitteluvaiheessa. Myös rakennustarkastukset kannattaa huomioida jo projektin alkuvaiheessa.

Urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen kuuluu käsite “hyvästä rakennustavasta”. Ilman erillistä sopimista urakoitsijan on siis vastattava siitä, että rakentamisessa tai korjausurakassa työ suoritetaan rakentamisen laatuvaatimusten mukaisesti. Tehtäviin kuuluu myös valvoa kaikkia mukana olevia osapuolia ja taata lopullisen rakennuksen toimivuus. Virheistä vastaa urakoitsija kahden vuoden ajan rakentamisen valmistumisesta. Kyseessä on siis kahden vuoden takuuaika. Sen jälkeen hän vastaa vain niistä virheistä, jotka ovat johtuneet törkeästä huolimattomuudesta.

Sopimuksessa, joka koskee siis joko kokonaisurakkaa tai osaurakoita, sovitaan tehtävästä työstä. Tilaaja eli rakennuttaja toimittaa suunnitelmat rakentamisesta urakoitsijalle. Rakennuttaja on usein valinnut urakoitsijan tarjouskilpailun perusteella. Kuten toisaalla on tullut esille, tarjouskilpailussa kannattaa katsoa muutakin kuin hintaa. Onko projekti realistista toteuttaa annetulla budjetilla? Onko aikataulu realistinen? Minkälaisia näyttöjä urakointiyrityksillä on työhistoriassaan? Kuka vastaa viivästyksistä?

Maksu suoritetaan usein muutamassa erässä urakoitsijalle. Jos projekti viivästyy, urakoitsijan pitää usein maksaa sopimussakko, mikäli siitä on sovittu sopimuksessa. Sopimuksen purku on mahdollinen vain silloin, jos toteuttamisessa on olennaisia häiriöitä tai urakoitsijasta ilmenee jotain sellaista, jota sopimusvaiheessa ei vielä tiedetty.

Rakennusurakoiden sopimuksia tehdessä kannattaa olla tarkkana. Mitä selkeämmin ja realistisemmin on sopimus tehty, sitä varmemmin koko projektin kulusta on sama käsitys niin tilaajalla kuin urakan suorittajalla. Tällöin päästään todennäköisimmin kumpaakin osapuolta tyydyttävään lopputulokseen.

Leave a Reply